OSA 6: Mieletöntä valoa -mediatoiminnassa huomioidaan osallistujien moninaisuus by Mieletöntä valoa

Jouni Tamminen on vastaava tuottaja Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -mediatoiminnassa. Toiminta on suunnattu haavoittuvassa asemassa oleville nuorille aikuisille. Haastattelijana Heikki Krook.
Lisätietoa Mielettömästä valosta: https://mieletontavaloa.fi/ ja Sosped-säätiöstä: https://sosped.fi/

Mielettömän valon toiminnassa on kolme erilaista tiimiä: videotiimi, radiotiimi ja lehtitiimi.
- Videotiimissä tehdään omien tuotantoja ja yhteistuotantoja muiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi esittelyvideoita tai tilaisuuksien striimauksia.
- Radiotiimissä tehdään mm. Pop-up radioita. Eli mennään jonnekin tapahtumaan porukan ja tekniikan kanssa ja tehdään sieltä lähetys.
- Lehtitiimissä toteutetaan 4 kertaa vuodessa ilmestyvää Valoa! -lehteä.

Tiimit ovat mediatoimituksia. Kerran viikossa kokoonnutaan tiimeittäin 1,5 tunniksi ja suunnitellaan yhteisiä tuotantoja. Varsinainen toteutus tapahtuu sitten muulla ajalla. Tiimeissä tehdään tuotantojen välitsekkauksia, minkälaisia tuotantoja ja tehtäviä ihmisillä on sekä miten ne etenevät.

Osallisuus on toiminnan ytimessä. Tarkoituksena on, että kaikki voivat osallistua. Kynnys on mahdollisimman matala. Toiminnassa ei kysellä diagnooseja. Tärkeintä on, että on kiinnostunut tekemään mediaa. Mediassa on monenlaisia työtehtäviä ja niistä riittää jokaiselle ihmiselle sopivia tehtäviä.

Meillä inklusiivisuus on aktiivista käytöstä, jossa varmistetaan osallistujan yhteenkuuluvuus muun ryhmän kanssa. Jokainen voi tulla omana itsenään, omine piirteineen ja ne voidaan nähdä ammattitaitona toiminnassa. Eli se ainutlaatuisuus on vahvuus ja mahdollisuus, eikä estävä asia. Käytännössä tämä näkyy siinä, että jokainen voi tehdä omista lähtökohdistaan sellaista tuotantoa tai sen osaa, jossa haluaa olla mukana. Ryhmässä voi kokea yhteenkuuluvuutta ja samaan aikaan itsestään ainutlaatuisuutta, eikä sitä suljeta pois tai pidetä huonona asiana. Me näemme jokaisessa vahvuuksia ja kannustamme niiden vahvuuksien kehittämiseen. Sosiaalipedagogiikkaan kuuluu yhdessä kasvaminen eli asioita tehdään yhdessä ja ryhmän tuki on aina olemassa työntekijöiden tuen lisäksi.

Toimittajan roolissa voi kertoa omista kokemuksistaan. Pyrimme nostamaan esille ratkaisukeskeisyyttä ja luomaan toivon näkökulmaa. Asioista puhuminen vähentää stigmaa ja osallistujat voivat kertoa näkemyksistään kokemusasiantuntijana. Toiminta on toipumisorientaatiomallin mukaista. Ominaispiirteenä on se, että tehdään mediaa ja jutut on tehty julkaistavaksi. Työelämävalmiudet vahvistuvat yhteisessä toimitusmaisessa työskentelyssä. Jokainen voi oppia ottamaan vastuun omasta tekemisestään yhteisen työn edistämiseksi. Journalistisen vastuun kantaminen tuo mukanaan ymmärrystä median toiminnasta ja lisää medialukutaitoja.

Me olemme mediatoimitus ja tekemällä julkaisuja, tuottamalla mediaa voi kokea voivansa vaikuttaa käsiteltäviin asioihin. Yhteisöllisyys rakentuu yhdessä tekemisen ympärille. Jokainen pieni pala yhteisessä tuotannossa on merkittävä, jotta kokonaislopputulos syntyy. Kaikkien ei tarvitse olla ”tähtitoimittajia” tai ”huippueditoijia”, sillä jokaisella tehtävällä on vaikutuksensa yhteisessä työssä.

Toiminnassa kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat ja mukaan saa tuoda omat elämänkokemukset. Ihmisellä on perustarve kuulua porukkaan. Tässä pääsee harjoittelemaan median tekemistä ja oppii tuomaan itseään julki. On turvallista sanoa oma asia ääneen. Se on vahvistumista ja voimaantumista.

Usein osallistujat kertovat, että ovat saaneet ”eväitä elämään”. Jos me pieneltäkin osalta voimme tukea, että ihmiset saavat hyötyä elämäänsä, niin olemme todella iloisia. Työntekijänä koen itsekin saavani paljon, koska kaikki nämä ihmiset auttavat minuakin hahmottamaan tätä maailmaa ja tämän maailman monimuotoisuutta.